Rakennuksen ilmastoselvitys on vuodesta 2025 alkaen vaadittava laskelma ja dokumentaatio rakennuksen elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista. Luonnostasoisessa (20.9.2022) Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ilmastoselvityksestä määrätään, että ilmastoselvitykseen tulee sisällyttää rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki uudisrakennuksien suunnittelun yhteydessä sekä laajamittaisissa korjaushankkeissa. Petteri Orpon hallitus kuitenkin esittää (2024) eduskunnalle, että vaatimus ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen toimittamisesta poistuisi pientalojen ja korjaushankkeiden osalta. Uusien rakennuksien ilmastoselvitys tulisi kyseeseen muun muassa rivitalojen, asuinkerrostalojen, toimistorakennuksien, liikerakennuksien, kauppakeskusten, elokuvateatterien, koulujen ja sairaaloiden rakennusluvan haun yhteydessä. Energian käytön vähentäminen tulee olemaan keskeistä hiilidioksidipäästöjen hillitsemisessä, mutta rakennuksen elinkaarilaskenta sisältää kokonaisvaltaisesti myös muita elinkaaren vaiheita, joissa päästöjä syntyy.
Hiilijalanjälki
Hiilikädenjälki
Ilmastoselvityksessä huomioitavia tekijöitä. Rakennuksen eri vaiheiden päästövaikutukset lasketaan nykytiedon mukaan sekä rakennukselle että rakennuspaikalle. On tosin mahdollista, että rakennuspaikka tullaan jättämään ulos tarkastelusta lopullisessa versiossa.
Rakennukset, joilta vaaditaan ilmastoselvitystä
Ilmastoselvityksiä tullaan vaatimaan uudisrakennuksilta ja alun perin tarkoitus oli vaatia niitä myös laajamittaisilta korjaushankkeilta. Kuten aiemmin todettua, nyt (2024) Orpon hallitus esittää eduskunnalle, että korjaushankkeet ja pienet asuinrakennukset jätettäisiin vaatimuksen ulkopuolelle. Ei ole vielä varmistunut minkä rakennustyyppien uudisrakennuksilta ilmastoselvitystä vaaditaan, mutta oletettavasti seuraavilta:
- Asuinkerrostalot (käyttötarkoitusluokka 2)
- Toimistorakennukset (käyttötarkoitusluokka 3)
- Toimistorakennus, Terveyskeskus.
- Liikerakennukset (käyttötarkoitusluokka 4)
- Liikerakennus, Tavaratalo, Kauppakeskus, Myymälärakennus (poislukien päivittäistavarakaupan alle 2000 m2 yksikkö), Myymälähalli, Teatteri-, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, Elokuvateatteri, Kirjasto, Arkisto, Museo, Taidegalleria, Näyttelyhalli.
- Majoitusliikerakennukset (käyttötarkoitusluokka 5)
- Hotelli, Asuntola, Palvelutalo, Vanhainkoti, Hoitolaitos.
- Opetusrakennukset ja päiväkodit (käyttötarkoitusluokka 6)
- Liikuntahallit, lukuun ottamatta uimahalleja ja jäähalleja (käyttötarkoitusluokka 7)
- Sairaalat (käyttötarkoitusluokka 8)
- Muut rakennukset (käyttötarkoitusluokka 9)
- Varastorakennus, Liikenteen rakennus, Uimahalli, Jäähalli, Päivittäistavarakaupan alle 2000 m2 yksikkö, Siirtokelpoinen rakennus
Hiililaskenta
Rakennuksen ilmastoselvityksessä arvioidaan kasvihuonekaasuvaikutukset laajasti. Vähähiilisyyden arviointiin kuuluu hiilijalanjälkilaskenta, jossa lasketaan ne kasvihuonekaasupäästöt, joita rakennuksen elinkaaren aikana syntyy. Lisäksi lasketaan hiilikädenjälki, joka ilmaisee rakennushankkeen positiiviset, ilmastonmuutosta hidastavat vaikutukset. Huomaa, että hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ilmoitetaan erikseen eikä niitä lasketa yhteen.
Kasvihuonekaasupäästöjen määrän yksikkönä käytetään yksikköä kgCO2e/m2/a. Yksikkö kertoo, kuinka paljon ilmastovaikutuksiltaan kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä vastaavia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy vuodessa rakennuksen alan neliömetriä kohden.
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki lasketaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta, joka on määritelty 50 vuodeksi. Rakennuksen hiilijalanjäljelle asetetaan raja-arvot, joita ei saa ylittää tai rakennuslupaa ei myönnetä. Eri rakennustyypeille tullaan määrittelemään eri raja-arvot. Hiilijalanjälki muodostuu seuraavista osista:
- A1-3 Rakennustuotteiden valmistus.
- A4 Kuljetukset.
- A5 Työmaatoiminnot.
- B4 Rakennustuotteiden vaihdot.
- B6 Energian käyttö.
- C1 Purkaminen.
- C2 Purkujätteen kuljetukset.
- C3 Purkujätteen käsittely.
- C4 Purkujätteen loppusijoitus.
Esimerkiksi rakennustuotteiden valmistuksen päästötietoina voidaan käyttää kansallisen päästötietokannan taulukkoarvoja tai valmistajakohtaisia tarkempia tietoja, jotka on laskettu yhtenäisen ja yleisesti hyväksytyn menetelmän mukaisesti. Tietyt laskentojen muuttujat lasketaan aina vakioarvoin, tietyt aina suunnitelmien mukaan ja osassa voidaan valita kumpaa tapaa käytetään.
Rakennuksen energian käyttö muodostaa merkittävän osan elinkaaren aikaisista päästöistä. Rakennuksen energiankulutus tullaan luultavasti laskemaan samoin periaattein kuin E-luku on laskettu energiatodistusta varten aiemmin. Erona on nyt kuitenkin se, että kun rakennuksen laskennallinen ostoenergia on saatu selville, kerrotaan energiankulutus energiamuodoittain rakentamisen päästötietokannasta löytyvin päästökertoimin.
Hiilikädenjälki
Hiilikädenjäljen arviointiin sisällytetään ainoastaan sellaiset vältetyt ja poistetut kasvihuonekaasupäästöt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Hiilikädenjälki on oma laskelmansa eikä sitä vähennetä hiilijalanjäljestä. Hiilikädenjälki muodostuu seuraavista osista:
- D1 Uudelleenkäyttö ja kierrätys
- D2 Hyödyntäminen energiana
- D3 Ylimääräinen uusiutuva energia
- D4 Tuotteiden hiilivarastovaikutus
- D5 Karbonatisoituminen
- D6 Istutettu puusto
Rakennushankkeen ilmastoon positiivisesti vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi istutettava puut, jotka sitovat ilmasta hiilidioksidia itseensä. Sementtipohjaisten materiaalien karbonatisoitumisessa on taas kyse hitaasta hiilidioksidin sitoutumisesta takaisin kalkkikiveen, joka siitä on sementin valmistuksessa vapautunut.
