Vesi-ilmalämpöpumppu: toimintaperiaate, SCOP ja hinta

Vesi-ilmalämpöpumppu eli virallisemmin ilmavesilämpöpumppu, on talotekninen laite, jolla siirretään lämpöä ilmasta veteen – ns. ”ilmasta veteen lämpöpumppu”. Energiatehokkuus näkyy energiakustannusten laskuna ja myös rakennuksen energiatodistuksen E-luvun pienentymisenä. Lyhenteinä käytetään kirjainyhdistelmiä VILP (vesi-ilmalämpöpumppu) ja IVLP (ilmavesilämpöpumppu). Todettakoon vielä, että tässä tekstissä nämä kaikki termit ymmärretään synonyymeiksi, vaikka jossain hyvin harvinaisessa tapauksessa vesi-ilmalämpöpumppu voisi viitata lämmön siirtämiseen vedestä ilmaan. Vesi-ilmalämpöpumppu kytketään rakennuksissa johonkin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään – useimmiten patteriverkostoon tai lattialämmitysjärjestelmään ja lämpimänkäyttöveden tarpeisiin. Teknisesti mahdollista ja ehkä kannattavaakin voi olla laitteen käyttö tuloilman lämmittämiseenkin, jos ilmanvaihtokoneessa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri. Pienemmissä asuinrakennuksissa ilmanvaihdon vesikiertoisia jälkilämmityspattereita ei kuitenkaan liene lähes koskaan olevan. Joskus kuulee myös uima-altaiden lämmityksestä vesi-ilmalämpöpumpun avulla, mikä voikin olla hyvin energiatehokas ratkaisu. Ulkona olevien uima-altaiden lämmitys tapahtunee nimittäin kesällä, jolloin ilma on lämmintä ja lämpöpumput toimivat erityisen hyvällä hyötysuhteella. Tässä artikkelissa käymme läpi vesi-ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteen ja selitämme keskeiset termit (SCOP ja COP yms.) ja kerromme mitä tunnuslukuja kannattaa laitteissa seurata. Energiakonsultointi on paikallaan kun mietitään mikä energiatehokkuusratkaisu on kyseisessä kohteessa kannattavin.

Vesi-ilmalämpöpumppu - toimintaperiaate

Vesi-ilmalämpöpumpun toimintaperiaate esitettynä alla olevassa kuvassa. Vesi-ilmalämpöpumppujen ja yleisestikin lämpöpumppujen toiminta perustuu kylmäaineiden ominaisuuteen muuttaa olomuotoaan alhaisissa lämpötiloissa. Esimerkiksi (nyt jo käytöstä poistumassa olevan) kylmäaineen R410A:n kiehumispiste normaalissa ilmanpaineessa on -48,5 °C. Toinen tärkeä tekijä lämpöpumppujen toiminnassa on aineiden olomuodonmuutoksissa sitoutuva tai vapautuva energia. Kun kylmäaine höyrystyy höyrystimen alhaisessa paineessa, se sitoo itseensä ympäristöstä energiaa, jolloin ulkoilma, josta energia otetaan, jäähtyy. Vastaavasti kun kylmäaine muuttuu lauhduttimessa kaasusta nesteeksi, energiaa vapautuu ympäristöön, jolloin ympäristö, vesi-ilmalämpöpumpun tapauksessa lämmitettävä vesi, lämpenee.

Vesi-ilmalämpöpumpun toimintaperiaatetta havainnollistava kuva. Kylmäaine kiertää laitteistossa lauhduttimelta paisuntaventtiilille, paisuntaventtiililtä höyrystimelle ja niin edelleen.

Paisuntaventtiili

Paisuntaventtiili vastaanottaa lauhduttimelta palaavan kylmäaineen, joka on tässä vaiheessa korkeassa paineessa ja nestemäisenä. Paisuntaventtiilin ”kulkuaukko” kylmäaineelle on pienempi kuin kylmäaineputkessa aiemmin, jonka seurauksena kylmäaine kulkee pienemmän aukon läpi kasvaneella virtausnopeudella ja paine pienenee, jolloin myös kylmäaineneste jäähtyy.

Höyrystin

Höyrystin sijaitsee vesi-ilmalämpöpumpun ulkoyksikössä. Höyrystimessä kylmäaine höyrystyy, kun ulkoilman lämpöenergiaa siirtyy siihen. Vesi-ilmalämpöpumpussa toimintaa tehostetaan puhaltimella, joka vaihtaa kylmäaineeseen lämpöenergiaa siirtävän ja samalla jäähtyvän ilman, uuteen lämpimämpään ilmaan.

Kompressori

Kompressorille saapuessaan kylmäaine on kaasua, mutta suhteellisen viileää sellaista. Kompressori kasvattaa painetta, minkä seurauksena kaasumainen kylmäaine kuumenee jatkaen kohti lauhdutinta.

Lauhdutin

Lauhdutin sijaitsee vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikössä eli siis siellä, mistä lämmitettävä vesi kerää lämpöenergiansa. Lauhduttimelle tuleva kylmäaine on korkeassa paineessa ja kuumaa. Vesi-ilmalämpöpumpun lauhduttimessa kuuma kaasumainen kylmäaine luovuttaa lämpöenergiaansa lämmitettävälle vedelle, jäähtyy ja muuttuu takaisin nesteeksi.

Kylmäaine

Kylmäaine on aine, jolla on sopivat ominaisuudet lämpöpumppujen toimintaa ajatellen. Kylmäaineiden olomuodonmuutokset tapahtuvat alhaisissa lämpötiloissa. Osa aikoinaan käytetyistä kylmäaineista on kielletty nykyään niiden myrkyllisyyden tai otsonikatoa lisäävän vaikutuksensa takia. Nyt on alettu kiinnittää huomioita myös niiden ilmastonmuutosta voimistavaan vaikutukseen.

Aineen olomuodonmuutokseen tarvittava energia

Kun aine muuttaa olomuotoaan, sitoutuu tai vapautuu merkittävästi energiaa ilman, että aineen lämpötilan tarvitsee edes muuttua. Voimme ottaa tutun aineen, veden, esimerkiksi. Kun kilogramma vettä lämmitetään 0 °C asteisesta 100 °C asteiseksi, tarvitsemme n. 420 kJ energiaa. Yhden asteen lämpötilan muutokseen tarvittava energia on siis n. 4,2 kJ. Jos taas haluamme tästä eteenpäin muuttaa 100 °C asteisen veden olomuodoltaan 100 °C asteiseksi höyryksi, tarvitsemme lisää energiaa 2260 kJ edestä. Pelkkä olomuodon muutos sitoo siis yllättävän paljon energiaa, verrattuna aineen lämmittämiseen silloin, kun aineen olomuoto ei muutu.

Vesi ilmalämpöpumpun sähkönkulutus ja oleelliset tunnusluvut

Vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus riippuu muun muassa COP (Coefficient of Performance) ja SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) -luvuista. Mitä suuremmat COP ja SCOP luvut ovat, sitä pienempi on vesi-ilmalämpöpumpun sähkölasku. Laitteen hyötysuhteeseen vaikuttavat sekä ulkoilmanlämpötila että se kuinka lämpimäksi lämmitettävä vesi tulee lämmittää. Mitä kuumemmaksi lämmitettävä vesi pitää lämmittää, sitä suurempi sähkölasku. Mitä kylmempi on ulkoilma, sitä suurempi on sähkölasku. Sähkönkulutukseen vaikuttaa tietysti myös lämmitysenergian tarve.

COP-luku

COP-luku kuvaa vesi-ilmalämpöpumpun kykyä siirtää lämpöenergiaa, kun ulkoilman lämpötila on tietyn verran ja lämmitettävä vesi on tietyn lämpöistä. Mitä lämpimämpi on ulkoilma ja mitä alhaisempaan lämpötilaan lämmitettävä vesi tarvitsee nostaa, sitä suurempi COP luku tässä ilmoitetussa tilanteessa on. Jos COP-luvuksi on ilmoitettu esimerkiksi 2, ulkoilman lämpötilassa 1 °C ja lämmitettävän veden lämpötilaan 45 °C, yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan kaksi kilowattituntia lämpöenergiaa käyttöön näissä nimenomaisissa olosuhteissa. COP luku pätee siis vain aina yhdessä tietyssä ulkoilman ja lämmitettävän veden lämpötilassa.

SCOP-luku

Vesi-ilmalämpöpumpuissa kannattaa kiinnittää huomiota kuitenkin pääasiassa SCOP-lukuun, joka kertoo arvion siitä millä hyötysuhteella vesi-ilmalämpöpumppu toimii käytössä keskimäärin vuoden aikana. On oleellista tarkistaa, että laitteen SCOP on ilmoitettu Suomen ilmastovyöhykkeelle eikä jonkun muun ilmastovyöhykkeen mukaan. Jos vesi-ilmalämpöpumpun SCOP-luvuksi on ilmoitettu luku 3 ja lämmityksen tarpeesi on 9000 kWh/vuosi, voit arvioida, että joudut ostamaan sähköä vain 3000 kWh edestä (9000/3=3000). Huomaa kuitenkin, että SCOP lukukin on usein vain tietynlainen arvio. Esimerkiksi vesikiertoisissa lattialämmitysjärjestelmissä menovesi on usein lämpötilaltaan matalampaa kuin patteriverkostoissa, jolloin saman vesi-ilmalämpöpumpun SCOP-luvut näille ovat erilaiset. On myös hyvä huomata, että Suomen ilmastovyöhyke ei luonnollisestikaan voi olla paras arvio koko maan laajuisesti. Etelässä vesi-ilmalämpöpumpun todellinen hyötysuhde on parempi kuin pohjoisessa.

Sopiiko vesi-ilmalämpöpumppu patteriverkostoon?

Sopii, mutta patterit ratkaisevat, kuinka hyvin. Vesi-ilmalämpöpumppu tarvitsee aina vesikiertoisen lämmönjaon – patterit tai lattialämmityksen – eikä sitä voi liittää suoraan huonekohtaiseen sähkölämmitykseen. Motivan mukaan korkea menoveden lämpötila heikentää lämpöpumpun antotehoa ja hyötysuhdetta, ja siksi pumppu toimii lattialämmityksen kanssa selvästi paremmalla hyötysuhteella kuin pattereiden kanssa.

Vanhan talon patteriverkosto on usein mitoitettu korkeammille menoveden lämpötiloille kuin lämpöpumppu tuottaa tehokkaasti. Monella vesi-ilmalämpöpumpulla yli 55 asteen lämmöntuotanto on Motivan mukaan ongelmallista, ja lämpötilaa nostetaan tarvittaessa varaajan sähkövastuksella, mikä syö säästöä. Kahden kompressorin malleilla päästään yli 70 asteeseen. Ennen hankintaa kannattaa siksi selvittää kolme asiaa:

Riittävätkö nykyiset patterit matalammalla menovedellä? Laajan lämmönsiirtopinnan niin sanotut matalalämpöpatterit sopivat lämpöpumppulämmitykseen hyvin. Pienimpiä pattereita voi joutua vaihtamaan suurempiin, jotta talo pysyy lämpimänä ilman korkeaa menoveden lämpötilaa.
Mitä talo tarvitsee kovimmilla pakkasilla? Noin −20 asteessa pumppu voi antaa noin puolet vähemmän tehoa kuin +7 asteessa, jossa nimellisteho ilmoitetaan, ja kovimmilla pakkasilla se voi sammuttaa itsensä. Rinnalla on oltava lämmönlähde, yleensä laitteen omat sähkövastukset, joka kattaa talon koko lämmitys- ja käyttövesitehon huipun.
Onko pumppu oikean kokoinen? Mitoitus lasketaan talon vuotuisesta energiankulutuksesta ja huipputehon tarpeesta. Liian pienellä pumpulla sähkövastusten osuus vuoden lämmöstä kasvaa tarpeettoman suureksi, vaikka itse laitteen hyötysuhde olisi hyvä.

Vanhemmassa talossa pumpun voi Motivan mukaan kytkeä myös hybridiksi olemassa olevan öljykattilan rinnalle: kattila lämmittää kovimmilla pakkasilla ja tukee pumppua tarvittaessa. Huomaa kuitenkin, että öljylämmityksestä luopumisen korotettu kotitalousvähennys edellyttää öljylämmityksen poistamista kokonaan. Pattereiden riittävyyden ja tehon tarpeen selvittäminen on juuri sitä energiakonsultointia, jolla pumpusta saa parhaan hyödyn.

Vesi-ilmalämpöpumpun hinta

Hinnat vaihtelevat laitteen koon, mallin ja asennuksen mukaan, eikä virallista hintatilastoa ole. Suuntaa antavat Motivan vuoden 2024 esimerkkilaskelmat, joissa omakotitalon öljylämmitys vaihdettiin ilma-vesilämpöpumppuun: investointi oli purkutöineen noin 17 000–18 000 euroa, ja pienemmän talon esimerkissä lämmityskulut putosivat öljyn noin 3 050 eurosta noin 1 240 euroon vuodessa. Saman merkin ja teholuokan laitteiden hinnat voivat Motivan mukaan vaihdella mallikohtaisesti jopa 6 000 euroa, joten useampi tarjous kannattaa pyytää. Laitteen käyttöikä on usein noin 15 vuotta. Vesi-ilmalämpöpumppu on hankintahinnaltaan maalämpöä edullisempi, koska se ei tarvitse lämmönkeruupiiriä, mutta se antaa vuositasolla vähemmän ilmaisenergiaa. Suurten asuinkerrostalojen ja toimistorakennusten järjestelmät maksavat luonnollisesti enemmän. Vertailun maalämpöön ja kaukolämpöön sekä remonttien järjestyksen löydät artikkelista energiaremontti.

Saako vesi-ilmalämpöpumppuun tukea?

Omakotitaloon suoraa valtion avustusta ei vuonna 2026 saa: ELY-keskuksen öljylämmityksestä luopumisen avustuksen haku päättyi 25.5.2026. Tärkein tuki on kotitalousvähennys, joka lasketaan asennuksen työn osuudesta – laite ja tarvikkeet eivät kelpaa:

Perusvähennys 2026–2027: 40 % työn osuudesta, enintään 2 100 euroa henkilöltä vuodessa, omavastuu 150 euroa.
Öljylämmityksestä luopuva: 60 % työn osuudesta, enintään 3 500 euroa henkilöltä vuodessa vuoden 2027 loppuun, kun öljylämmitys poistetaan kokonaan.

Taloyhtiö voi saada Varken energia-avustusta ilma-vesilämpöpumppuun vain, jos se samalla luopuu öljy- tai kaasulämmityksestä. Euromääräiset esimerkkilaskelmat löydät artikkelista energia-avustus omakotitaloon.

Mahdollisia ongelmia

Vesi-ilmalämpöpumpun ongelmat syntyvät kovilla pakkasilla. Ulkoilman lämpötilan laskiessa vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde huononee ja erittäin kovilla pakkasilla hyötysuhde huononee niin paljon, ettei se enää tuota lisäarvoa suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Niissä vesi-ilmalämpöpumpuissa, joissa käytetään lämmönsiirtoon vettä tai vesiglykoliseosta, vaarana voi ainakin teoriassa olla putkiston jäätyminen ja hajoaminen kovimmilla pakkasilla, varsinkin jos laite on pois päältä.

Lue myös: Sähkölämmitteisen talon energiaremontti – vaihtoehdot ilman vesikiertoa, Harkitsetko maalämpöä? Katso, kuka saa avustusta

Lähteet:

Päivitetty 30.10.2026: lisätty osiot patteriverkostoon liittämisestä ja tuista, hintaosio päivitetty Motivan esimerkkilaskelmilla ja lisätty lähteet.

Vesi-ilmalämpöpumppu – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää