E-luku on rakennuksen energiatehokkuutta kuvaava vertailuluku, joka on luettavissa energiatodistuksesta. Rakennuksen E-luku saadaan selville, kun rakennuksen teoreettinen energiamuotokertoimilla painotettu ostoenergiankulutus jaetaan rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla. E-luvun laskentaesimerkkejä on kerätty omaan artikkeliinsa kattavasti, mutta yksinkertaistaen E-luku määritellään seuraavasti: Laskennallinen ostoenergiankulutus vuodessa x Energiamuotokerroin / Lämmitetty nettoala = E-luku. E-luku kaava tai ehkä oikeammin sanottuna E-luvun laskentasäännöt, määritellään laissa ja asetuksissa. E-luvun perusteella rakennus sijoittuu johonkin energiatehokkuusluokkaan A-G. Uudisrakennuksille ovat olemassa lisäksi E-luvun raja-arvot, jotka asettavat energiatehokkuudelle vähimmäistason rakennusluvan saannin ehdoksi. E-lukuvaatimus ja energiatehokkuusluokan määrittelevä E-lukutaulukko ovat erilaiset eri rakennustyypeille. Asiakkaan ei E-lukua koskevaa lainsäädäntöä kuitenkaan tarvitse tuntea. Yrityksemme erityisosaamista ovatkin juuri energiatodistusten ja energiaselvitysten laadinta, sekä muu energiakonsultointi kuten energiatehokkuusinvestointien kannattavuuslaskelmat.
E-luku vaatimukset uudisrakennuksille
E-luku vaatimukset koskevat vain uudisrakennuksia. Vanhoillekin rakennuksille määritellään energiatehokkuusluokka ja E-luku, mutta vaatimuksia niille ei ole. Sen sijaan uudisrakennuksilta vaaditaan vähintään tiettyä E-lukua rakennustyypin mukaan rakennusluvan saamiseksi. E-lukuvaatimus eri käyttötarkoitusluokkien uudisrakennuksille:
- Luokka 1a) Pienet asuinrakennukset 50-150 m2: E-luvun raja-arvo 200–0,6 Anetto.
- Luokka 1b) Pienet asuinrakennukset yli 150 mutta alle 600 m2: E-luvun raja-arvo 116–0,04 Anetto
- Luokka 1c) Pienet asuinrakennukset 50-150 m2: E-luvun raja-arvo 92.
- Luokka 1d) Pienet asuinrakennukset mm. rivitalot. E-luvun raja-arvo 105.
- Luokka 2) Asuinkerrostalo, vähintään 3 kerroksinen. E-luvun raja-arvo: 90.
- Luokka 3) Toimistorakennus, terveyskeskus. E-luvun raja-arvo: 100.
- Luokka 4) Esim. Liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus. E-luvun raja-arvo: 135.
- Luokka 5) Esim. Majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo. E-luvun raja-arvo: 160.
- Luokka 6) Opetusrakennus ja päiväkoti. E-luvun raja-arvo: 100.
- Luokka 7) Liikuntahalli lukuun ottamatta uimahalliaja jäähallia. E-luvun raja-arvo: 100.
- Luokka 8) Sairaala. E-luvun raja-arvo: 320.
- Luokka 9) Muu rakennus, esim. varastorakennus, uimahalli, jäähalli. E-luvulle ei raja-arvoa.
Luokassa 1a) E-luvun raja-arvo määritellään siis pinta-alan perusteella. Jos lämmitetty nettoala on esimerkiksi 100, niin E-luvun raja-arvo on 200-0,6 x 100 =140. Luokassa 1b) E-luvun raja-arvo määritellään myös pinta-alan mukaan, mutta eri kaavalla. Jos luokan 1b) rakennuksen lämmitetty nettoala on 200 m2, niin E-luokan raja-arvo on 116-0,04 x 200 = 108.
E-luvun raja-arvoihin on myös joitakin liennytyksiä perustuen rakennuksien ominaisuuksiin ja voit lukea enemmän niistä, käyttötarkoitusluokista ja E-lukuvaatimuksista täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171010 .
E-luku kertoimet 2018 – Eli päivitetyt energiamuotokertoimet
Energiamuotokertoimet, e-lukukertoimet, päivitettiin vuonna 2018. Energiamuotokertoimet ovat kertoimia, joilla rakennuksen asetusten mukainen laskennallinen ostoenergiankulutus kerrotaan energiamuodoittain, jotta saadaan E-luku selville. Jos rakennuksen sähköenergian kulutus on vuodessa esimerkiksi 50 kWh/m2 ja kaukolämmön 70 kWh/m2, niin E-luvuksi saadaan 50 x 1,2 + 70 x 0,5 = 95 kWhE/m2vuosi. Voimassa olevat energiamuotokertoimet ovat siis (E-lukukertoimet 2018):
- sähkö 1,2
- kaukolämpö 0,5
- kaukojäähdytys 0,28
- fossiiliset polttoaineet 1
- rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5
Vanhat energiamuotokertoimet olivat sähkölle 1,7, kaukolämmölle 0,7, kaukojäähdytykselle 0,4, fossiilisille polttoaineille 1 ja rakennuksessa käytettäville uusiutuville polttoaineille 0,5.
E-luvun laskeminen
E-luvun laskenta määrätään laissa ja asetuksissa, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti mitä asioita laskennassa tulee huomioida. Energiatodistuksenlaatija kerää tiedot kohteen energiankulutukseen vaikuttavista asioista kuten esimerkiksi seinien lämmönjohtavuudesta, ilmanvaihtojärjestelmän ominaisuuksista, lämmitysjärjestelmästä, mahdollisista aurinkosähköpaneeleista ja niin edelleen. Kerättyjen tietojen, asetusten ja lakien perusteella, energiatodistuksenlaatija laskee kohteen ostoenergiankulutuksen, käytännössä aina, käyttämällä jotakin energiankulutuksen laskemiseen kehitettyä simulaatio-ohjelmaa. Voit lukea aiheesta lisää E-luvunlaskentaesimerkit – artikkelista.
E-luku ja energiansäästö
E-luku on teoreettinen energiamuotokertoimilla painotettu energiatehokkuusluku, joka ei huomioi esimerkiksi vaihtelevia vuosittaisia sääolosuhteita tai käyttäjän tottumuksia. E-luku ja energiatodistuksen tiedot ovat kuitenkin kohtuullisen hyvät työkalut arvioida rakennuksen todellisen energiankulutuksen suuruusluokkaa, varsinkin pitkällä aikavälillä. Energiansäästö -artikkelissa on käyty yksityiskohtaisesti läpi energiatehokkuusluokan vaikutuksia energiankulutukseen ja energiakustannuksiin, mutta alle on kerätty joitakin esimerkkejä E-luvun mukaan määräytyvän energiatehokkuusluokan vaikutuksesta energiakustannuksiin.
Energiatehokkuusluokan vaikutus energiakustannuksiin omakotitalossa
Suorasähkölämmitteisen omakotitalon energiankulutusarvio esitettynä alla. Parhaan A-energiatehokkuusluokan omakotitalon energiakustannukset ovat tarkastelujaksolla noin 100 000 euroa vähemmän kuin huonoimman energiatehokkuusluokan G, energiakustannukset.
Energiatehokkuusluokan vaikutus energiakustannuksiin omakotitalossa
Energiatehokkuusluokan vaikutus energiakustannuksiin asuinkerrostalossa
Eri energiatehokkuusluokkien asuinkerrostalojen energiakustannuksissa syntyy merkittäviä eroja tarkastelujakson aikana. Kaukolämpöä lämmitysmuotona käyttävän energiatehokkuusluokan A asuinkerrostalon energiakustannukset ovat melkein 1,4 miljoonaa euroa pienemmät, verrattuna vastaavaan energiatehokkuusluokan G asuinkerrostaloon. Tarkastelussa oli 2000 m2 asuinkerrostalo.
Energiatehokkuusluokan vaikutus energiakustannuksiin asuinkerrostalossa
