Siirry sisältöön

Miten talon energialuokka lasketaan? Energiatodistuksen laskenta selkokielellä

Miksi talomme sai energiatodistuksessa E:n, vaikka lämmityslaskut ovat pienet? Kysymys on tuttu omakotitalojen omistajille ja taloyhtiöiden hallituksille. Vastaus on yksinkertainen: energialuokka arvioi rakennusta vakioidussa käytössä, ei teidän kotitaloutenne laskuja. Jokainen talo lasketaan samoilla oletuksilla – asuttuna ympäri vuorokauden, 21 asteen sisälämmössä, vakiomäärällä lämmintä käyttövettä ja Helsinki-Vantaan säällä riippumatta siitä, missä talo sijaitsee. Todellinen kulutuksenne on merkitty samaan todistukseen erikseen, ja virallinen todistuslomake toteaa, ettei sitä voi verrata laskennalliseen kulutukseen. Tässä artikkelissa kerromme selkokielellä, miten energiatodistuksen laskeminen etenee ja mitkä asiat kirjaimen ratkaisevat – ilman kaavoja ja luokkataulukoita.

Mitä energialuokan kirjain oikeasti kertoo?

Energialuokka kertoo rakennuksesta, ei sen asukkaista. Kirjain määräytyy E-luvun perusteella, ja ympäristöministeriö kuvaa E-luvun selkokielellä näin: ”E-luku on laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku, jonka avulla rakennuksia voidaan vertailla niiden vakioituun käyttöön perustuen.” Avainsana on vertailuluku. Talon energialuokitus on olemassa siksi, että kahta taloa voisi verrata keskenään, asui toisessa sitten viisihenkinen perhe ja toisessa yksi ihminen.

A–G-asteikolla A on energiatehokkain ja G heikoin luokka, ja kirjainten rajat vaihtelevat rakennustyypin mukaan. Rajat löydät artikkeleista rakennusten energialuokat ja asuntojen energialuokat. Asteikon rinnalle on säädetty myös päästöttömien rakennusten tunnus A0: asetus tuli voimaan 22.5.2026, mutta tunnuksen käytännön käyttö odottaa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosäädöksiä ja energiatodistusrekisterin muutoksia.

Miksi energiatodistuksen laskeminen ei perustu lämmityslaskuihisi?

Energiatodistuksen laskennassa kaikki saman tyypin talot asutetaan samalla tavalla. Vakioidussa käytössä

  • talo on käytössä ympäri vuorokauden joka päivä, joten myös ilmanvaihto lasketaan käymään koko ajan
  • sisälämpötila pidetään 21 asteessa
  • valaistus, kodinkoneet ja ihmiset tuottavat jokaista neliötä kohden saman vakiomäärän lämpöä, ja valaistus ja laitteet kuluttavat vakiomäärän sähköä
  • lämpimän käyttöveden lämmitystarve on 35 kWh lämmitettyä neliötä kohden vuodessa, pientalossa kuitenkin enintään 4 200 kWh asuntoa kohden
  • sää on Helsinki-Vantaan sää, olipa talo Hangossa tai Sodankylässä.

Esimerkiksi 140 neliön omakotitalossa vakioitu valaistus- ja laitesähkö on oman esimerkkilaskelmamme mukaan noin 2 900 kWh vuodessa – riippumatta siitä, paljonko perhe todellisuudessa käyttää sähköä.

Jos talossa asuu kaksi ihmistä, makuuhuoneet pidetään viileinä ja lämmintä vettä kuluu vähän, todellinen kulutus jää helposti laskennallista pienemmäksi. Päinvastainenkin on mahdollista. Siksi todistukseen merkitään erikseen toteutunut ostoenergia todistusta edeltävältä täydeltä kalenterivuodelta sellaisenaan, ilman korjausta kyseisen vuoden säähän. Virallisen todistuslomakkeen mukaan E-luku lasketaan vakioidulla käytöllä, jotta rakennuksia voi verrata keskenään, eikä toteutunutta kulutusta voi verrata laskennalliseen. Motiva sanoo saman lyhyesti: todistuksessa ilmoitetaan toteutunut kulutus, mutta energialuokka ja E-luku perustuvat laskennalliseen kulutukseen.

Mitkä asiat ratkaisevat talon energialuokan?

Kun käyttö on vakioitu, kirjaimen ratkaisevat rakennuksen omat ominaisuudet:

  • Lämmitystapa ja energiamuoto: kuinka paljon energiaa on ostettava ja missä muodossa – sähkönä, kaukolämpönä, öljynä vai puuna.
  • Eristys: seinien, yläpohjan ja alapohjan lämmöneristys.
  • Ikkunat ja ulko-ovet: niiden lämmöneristävyys.
  • Ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto: onko ilmanvaihto koneellinen ja ottaako se lämmön talteen poistoilmasta.
  • Tiiveys: paljonko ilmaa vuotaa rakenteiden läpi. Mitattu tulos voi korvata laskennan oletusarvon.
  • Pinta-ala: E-luku lasketaan lämmitettyä neliötä kohden, ja pientalojen luokkarajat riippuvat koosta. Isommassa pientalossa sama kirjain vaatii yleensä pienemmän E-luvun.

Energiamuodon painoarvo selittyy kertoimilla. Laskennallinen ostoenergia kerrotaan energiamuodon kertoimella, ennen kuin kaikki lasketaan yhteen ja jaetaan lämmitetyllä pinta-alalla. Voimassa olevat kertoimet ovat:

EnergiamuotoKerroin
Sähkö1,20
Fossiiliset polttoaineet, esim. öljy1,00
Kaukolämpö0,50
Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet, esim. puu0,50
Kaukojäähdytys0,28

Kertoimien taustasta kerromme artikkelissa energiamuotojen päästökertoimet. Uusi kerroinasetus on valmisteilla, mutta se ei ole voimassa, joten todistukset lasketaan yllä olevilla arvoilla.

E-lukuun sisältyvät tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytys sekä valaistuksen ja kodinkoneiden sähkö, mutta eivät rakennuksen ulkopuoliset kulutukset, kuten autolämmityspistokkeet, sulanapito ja ulkovalot. Aurinkopaneelien tuotto pienentää E-lukua vain siltä osin kuin se kattaa vakioitua kulutusta, eikä verkkoon syötetty sähkö vaikuta siihen lainkaan.

Laki selkokielellä: velvollisuus energiatodistukseen tulee laista rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013), ja laskennan säännöt ovat ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen energiatodistuksesta (1048/2017). Asetus määrää, että myös olemassa olevan talon E-luku lasketaan vakioidulla käytöllä, mistä lähtötiedot otetaan ja mihin luokkaan kukin E-luku johtaa. Vakioidun käytön arvot ja energiamuotojen kertoimet tulevat kahdesta muusta asetuksesta, jotka on lueteltu artikkelin lähteissä. Ajantasaiset tekstit löytyvät Finlexistä: laki 50/2013 ja asetus 1048/2017.

Mihin talon energia yleensä kuluu?

Laskennan rinnalla kannattaa tietää, mihin energia todellisessa elämässä kuluu. Motivan mukaan pientalossa

  • huonetilojen lämmitys vie tyypillisesti 40–60 % energiasta
  • käyttöveden lämmitys 10–25 %
  • tuloilman esilämmitys 5–15 %
  • huoneisto- ja kiinteistösähkö 20–30 %.

Kerrostalosta Motiva kertoo lämpöenergian jaon: sen vuoden 2017 aineiston mukaan vanhassa kerrostalossa tilojen lämmitys ilmanvaihto mukaan lukien vie 70–80 % lämmöstä ja käyttöveden lämmitys 20–30 %. Sähkö ei ole näissä luvuissa mukana. Koko maan tasolla asumisen energiasta kului Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 noin 65 % asuintilojen lämmitykseen, 16 % käyttöveden lämmitykseen, 14 % kotitalouslaitteisiin ja 5 % saunojen lämmitykseen. Luvut koskevat kaikkea asumista, ja prosentit ovat omaa laskentaamme.

Nämä ovat todellisen elämän jakaumia, eivät energiatodistuksen vakioidun laskennan tuloksia. Ne kertovat, mihin oma lasku tyypillisesti menee, ja siksi ne voivat poiketa todistuksen luvuista.

Millainen E-luku antaa minkäkin kirjaimen?

Otetaan esimerkiksi omakotitalo, jossa on 140 neliötä lämmitettyä pinta-alaa ja jonka E-luku on 200. Tämän kokoisessa pientalossa D-luokka kattaa E-luvut 169–248, joten talo on D-luokassa. Luokkaa määritettäessä E-luku pyöristetään aina ylöspäin kokonaisluvuksi, joten esimerkiksi 248,3 olisi jo E-luokkaa. Rajat ovat oma esimerkkilaskelmamme asetuksen luokkarajoista.

Sama kirjain voi silti tarkoittaa hyvin eri määrää ostettua energiaa. Oman esimerkkilaskelmamme mukaan samankokoinen talo, jonka E-luku on 200, ostaa täysin sähköllä toimiessaan noin 23 000 kWh sähköä vuodessa. Kaukolämpötalossa sama E-luku voi tarkoittaa jopa noin 49 000 kWh kaukolämpöä vuodessa (oma laskelma, yläraja), kun talon vakioitu valaistus- ja laitesähkö on ensin huomioitu. Ero syntyy kertoimista: kaukolämmön kilowattitunti painaa E-luvussa alle puolet sähkön kilowattitunnista. Luku on yläraja, koska laskelmassa ei ole huomioitu puhaltimien ja pumppujen sähköä.

Muiden kokoisten talojen rajat ja täydet luokkataulukot löydät artikkeleista E-luvun raja-arvot ja E-lukutaulukko ja E-luvun laskentaesimerkit.

Miksi vanha talo yllättää?

Vanhan talon kirjain yllättää usein kahdesta syystä. Ensimmäinen on energiamuoto: sähkön kerroin on 1,20, öljyn 1,00 ja kaukolämmön 0,50. Sähkölämmitteisessä talossa jokainen ostettu kilowattitunti painaa laskennassa siis eniten, vaikka sähkölasku tuntuisi kohtuulliselta.

Toinen syy on puuttuvat tiedot. Laatija käyttää ensisijaisesti selvitettyjä arvoja, kuten piirustuksia, suunnitelmia, tuotetietoja ja paikan päällä tarkastettuja tietoja. Jos niitä ei ole, käytetään asetuksen oletusarvoja rakennusluvan hakuvuoden mukaan. Jos hakuvuotta ei tiedetä, se arvioidaan vähentämällä valmistumisvuodesta kaksi vuotta. Erot ovat suuria: jos lupaa on haettu ennen vuotta 1976, ulkoseinän U-arvoksi oletetaan 0,81, kun vuodesta 2010 alkaen oletus on 0,17 (mitä pienempi, sitä paremmin seinä eristää). Jos lupaa on haettu ennen lokakuuta 2003, lämmöntalteenoton hyötysuhteeksi oletetaan 0 % ja ilmanvuotoluvuksi n50 = 6,0 kertaa tunnissa (mitä suurempi luku, sitä enemmän talo vuotaa ilmaa). Selvitetyt tiedot menevät oletusten edelle, joten vanhat piirustukset sekä remonttien ja laitteiden asiakirjat kannattaa kaivaa esiin ennen todistuksen laatimista. Lue lisää artikkeleista laadukas energiatodistus, miten varmistaa hyvä E-luku ja rintamamiestalon energiatodistus.

Vertaa myös vain samoilla säännöillä laskettuja todistuksia: kirjaimen alaindeksi, esimerkiksi 2018 tai 2013, kertoo, minkä säännösten mukaan luokka on laskettu, eikä eri säännöillä laskettuja luokkia voi verrata keskenään.

Miten energialuokkaa voi parantaa?

E-luku pienenee, kun laskennallinen ostoenergia pienenee. Motivan mukaan keinoja ovat esimerkiksi lämpöpumput, varaava tulisija ja rakenteiden lisäeristys. Kirjain ei silti aina vaihdu: Motivan esimerkissä 150 neliön sähkölämmitteiseen taloon asennetut kolme ilmalämpöpumppua laskivat E-lukua 199:stä 166:een, mutta luokka pysyi D:nä.

Kaikki säästöt eivät näy E-luvussa. Lämmityksen ajoittaminen pörssisähkön halvoille tunneille pienentää laskua mutta ei E-lukua. Tiivistys taas näkyy E-luvussa vain, jos parannus todennetaan ilmanpitävyysmittauksella. Arjen säästökeinoja kokosimme artikkeliin energiansäästö.

Remonttien hinnoista ja kannattavuudesta kerromme artikkeleissa energiaremontti, sähkölämmitteisen talon energiaremontti ja taloyhtiön energiaremontti. Taloyhtiöille vinkki: Varken energia-avustus 2026–2027 vertaa korjausten jälkeistä E-lukua rakennuksen rakentamisajankohdan E-lukuun.

Tarkista oman talosi energialuokka

Energialuokka on pääsääntöisesti mainittava julkisessa myynti- ja vuokrausilmoituksessa, joten kirjain kannattaa tietää ennen kuin talo tai asunto tulee markkinoille. Tarkista rakennuksesi todistus energiatodistushaku-työkalullamme: yli kahden asunnon talojen, kuten kerros- ja rivitalojen, todistukset löytyvät julkisesta rekisterihausta. Omakoti- ja paritalojen todistuksia ei tietosuojan vuoksi näytetä julkisessa haussa, mutta voit syöttää oman todistuksesi tiedot työkalun kohdassa ”Lisää oma energiatodistus” ja verrata taloasi vastaaviin rakennuksiin. Rekisteristä kerromme lisää artikkelissa energiatodistusrekisteri.

Jos todistus puuttuu tai on vanhentunut, laadimme uuden – katso energiatodistus omakotitalolle tai energiatodistuspalvelumme. Jätä tarjouspyyntö, niin kerromme hinnan ja aikataulun.

Lähteet: