Taloyhtiön energiaremontti – hallituksen opas vaiheista, päätöksistä ja rahoituksesta

Kun naapuritalo kertoo pienentäneensä lämmityslaskuaan reilusti, moni taloyhtiön hallituksen jäsen kysyy: pitäisikö meidänkin? Tämä taloyhtiön energiaremontin opas on kirjoitettu hallituksen jäsenille, jotka eivät ole insinöörejä. Käymme läpi hankkeen vaiheet, päätökset ja enemmistöt, todellisten taloyhtiöiden kulut ja säästöt sekä sen, missä kohtaa energiatodistus ja E-lukulaskelmat (E-luku on rakennuksen laskennallinen energiankulutus, josta energialuokka määräytyy) tulevat mukaan. Kaksi asiaa kannattaa tietää heti alkuun: energiaremontista päättää yleensä yhtiökokous tavallisella enemmistöllä, ei kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Jos hankkeeseen haetaan Varken (Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, 1.3.2025 asti ARA) avustusta, järjestys on lukittu: ensin päätös hankkeesta ja rahoituksesta, sitten E-lukulaskelmat, sitten hakemus ja vasta sen jälkeen työt. Varken energia-avustus 2026–2027 on ollut haettavissa 28.9.2026 alkaen, ja hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin rahaa riittää.

Kannattaako energiaremontti meidän taloyhtiössämme?

Aloitetaan rahasta. Energia on taloyhtiön suurimpia menoeriä:

Kuluerä	Osuus taloyhtiön hoitokuluista	Lähde
Lämmitys	noin 20–30 %	Motiva
Energia ja vesi yhteensä	tyypillisesti 30–40 %	Helsingin kaupunki
Kiinteistösähkö	keskimäärin noin 4 %	Motiva

Motivan mukaan kerrostalossa eniten lämpöä karkaa ilmanvaihdon kautta, jos poistoilman lämpöä ei oteta talteen, sekä ikkunoiden ja ulkoseinien kautta. Rivitalossa yläpohjan kautta häviää lähes yhtä paljon lämpöä kuin ikkunoista. Helsingin kaupungin mukaan suurella energiaremontilla voi olla mahdollista jopa puolittaa lämmityskulut, ja kerrostalossa lämmityskuluja voi parhaimmillaan vähentää jopa 60 prosenttia. Ison energiaremontin takaisinmaksuaika on kaupungin mukaan taloyhtiössä tällä hetkellä tyypillisesti 10–15 vuotta.

Paras hetki on, kun jokin korjaus on muutenkin edessä: suunnittelu, telineet ja kaivuut tehdään kerran. Katsokaa pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmasta (PTS) erityisesti nämä:

Lämmönjakokeskus. Sen tekninen käyttöikä on Motivan mukaan 20–25 vuotta, ja uusiminen on Helsingin kaupungin mukaan hyvä hetki harkita lämpöpumppuratkaisua.
Ilmanvaihto. IV-koneiden uusinnassa voidaan lisätä lämmöntalteenotto.
Ikkunat. Ne kuuluvat 1.10.2026 alkaen yhtiön kunnossapitovastuulle, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Julkisivu ja vesikatto. Lisäeristys on edullisinta tehdä samalla kertaa.
Putkiremontti. Kun putkiremontille haetaan lupaa, asennetaan nykyään huoneistokohtaiset vesimittarit, ja vesi laskutetaan mitatun kulutuksen mukaan.

Jos tavoitteena on maalämpö, piharemontti kannattaa Helsingin kaupungin mukaan tehdä vasta maalämpötöiden jälkeen. Varken avustusta taas myönnetään vain vuosina 2026–2027.

Muutaman edullisen toimen hallitus voi tilata itse, kunhan ne mahtuvat hyväksyttyyn talousarvioon. Motivan mukaan porrashuoneisiin ja lämpimiin varastoihin riittää 17–18 °C, ja asteen alempi sisälämpötila tarkoittaa 5 % vähemmän lämmitysenergiaa (Helsingin kaupunki suosittelee rappukäytäviin 17 °C). Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiatarkastuksissa kaikkien neljän tarkastetun taloyhtiön rappukäytävät olivat yli 20-asteisia. Yleisten tilojen ikkunoiden ja ovien ilmavuodot voivat kaupungin mukaan hukata jopa 10 % koko yhtiön lämmöstä. Lämmitysverkon perussäädöllä (patterien ja lämmitysverkon säätö niin, että lämpö jakautuu tasaisesti kaikkiin asuntoihin) voi Motivan arvion mukaan säästää jopa 10–15 % energiankulutuksesta, mutta tulos riippuu paljon lähtötilanteesta. Ajoitus ratkaisee: säätö tehdään ikkunaremontin yhteydessä ja IV-saneerauksen jälkeen, ei ennen niitä, ja varsinainen säätö lämmityskaudella, kun vuorokauden keskilämpötila on −5 °C tai kylmempi. Lisää keinoja on artikkelissa energiansäästö, ja omakotitalon remonttijärjestyksestä ja hinnoista kerromme artikkelissa energiaremontti.

Mistä liikkeelle: lähtötiedot, energiatodistus ja energiakartoitus

Hallituksella on jo käsissään kaksi tärkeää asiakirjaa. Ensimmäinen on kunnossapitotarveselvitys eli käytännössä PTS:n pohjalta laadittu selvitys: hallituksen on esitettävä varsinaiselle yhtiökokoukselle kirjallinen selvitys seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta, ja tiedot toimitetaan myös Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään. Toinen on rakennuksen energiatodistus. Yli kahden asunnon rakennusten todistukset näkyvät julkisessa energiatodistusrekisterissä, ja yhtiön todistuksen voi tarkistaa myös energiatodistushaku-työkalullamme. Taloyhtiön todistuksesta kerromme tarkemmin artikkeleissa energiatodistus kerrostalolle ja rivitalon energiatodistus.

Selvitysten erot lyhyesti:

Selvitys	Mitä se kertoo
Energiakatselmus	Analysoi lämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutuksen, arvioi tekniikan kunnon ja sisäolot sekä ehdottaa toimenpiteitä säästöineen ja takaisinmaksuaikoineen.
Energiatarkastus	Kevyempi LVI-tekninen selvitys – hyvä ensiaskel, jos tarve on vielä epäselvä.
Kuntoarvio	Kertoo rakennuksen ja tekniikan korjaustarpeista. Motiva suosittelee päivittämään sen 5–7 vuoden välein.

Helsingin kaupunki puhuu energiakartoituksesta: se maksaa kaupungin mukaan yleensä muutaman tuhat euroa ja voi sisältää esimerkiksi lämmitystapavertailun ja E-lukutarkastelun. Mitä laajempi remontti, sitä enemmän kartoituksesta on hyötyä. Kootkaa suunnittelijalle valmiiksi energian ja veden kulutus kolmelta vuodelta, asuntojen ja yleisten tilojen lämpötilat lämmityskaudella, PTS, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus ja kunto, sähköjärjestelmän tiedot, yläpohjan tai vesikaton kunto sekä tehdyt haitta-ainekartoitukset.

Maksutonta ja puolueetonta neuvontaa saa monelta taholta. Helsingin Taloyhtiöiden energianeuvonnan asiantuntijat voivat tulla mukaan hallituksen kokouksiin ja yhtiökokouksiin ja auttavat tarjousten vertailussa. HSY:n Ilmastoinfo neuvoo Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten taloyhtiöitä, Neuvoo.fi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen taloyhtiöitä ja Valonia Varsinais-Suomessa. Muualla oman maakunnan neuvojan löytää Energiaviraston aluehakemistosta. Neuvojat neuvovat, mutta taloyhtiö tilaa, toteuttaa ja maksaa kartoitukset ja remontit itse. Lämmitys- ja järjestelmävaihtoehdoista kerromme artikkelissa energiasuunnittelu.

Hankkeen vaiheet ideasta valmiiseen remonttiin

Helsingin kaupungin, Motivan ja Varken ohjeista koottuna taloyhtiön energiaremontti etenee näin:

Vaihe	Kuka	Mitä syntyy	Energiatodistus ja E-lukulaskelmat	Varke-kytkös
1. Aloitus ja tarveselvitys	Hallitus ja isännöitsijä	PTS ja kulutus läpi; neuvonta, tarjoukset tai konsultti	Nykyinen todistus esiin	Alustava arvio avustuksesta
2. Valtuutus selvitykseen	Yhtiökokous	Valtuudet ja budjetti kartoitukselle tai hankesuunnittelulle	–	Suunnittelukulut ovat avustettavia
3. Energiakartoitus ja hankesuunnittelu	Hallitus ja suunnittelija	Vaihtoehdot ja kustannusarviot; osakas- ja asukasinfot hyvänä käytäntönä	E-lukutarkastelu lähtötasosta ja tavoitteesta	Varmistetaan, että E-lukuehto täyttyy
4. Lupatarpeen selvitys	Hallitus ja suunnittelija, rakennusvalvonta	Tieto lupatarpeesta, tarvittaessa rakentamislupa	Energiaselvitys, jos rakennusvalvonta sitä vaatii	Varken ohjeen mukaan selvitetään ennen päätöstä
5. Päätös hankkeesta ja rahoituksesta	Yhtiökokous	Pöytäkirja, jossa myös rahoitus	–	Hakemuksen pakollinen liite
6. Avustushakemus	Isännöitsijä	Hakemus kaikkine liitteineen	Lähtötason ja tavoitteen E-lukulaskelmat	Ennen töiden aloitusta
7. Kilpailutus ja sopimukset	Hallitus	3–5 tarjousta toimenpiteittäin eriteltyinä, urakkasopimus, valvoja	–	Liiketilojen osuus erikseen
8. Toteutus	Urakoitsija ja valvoja	Yhtiön ilmoitukset osakkaille ja asukkaille riittävän ajoissa; perussäätö ikkunatöiden yhteydessä ja IV-töiden jälkeen	–	Varke voi edellyttää tarkastuksia
9. Vastaanotto ja seuranta	Hallitus ja valvoja	Vastaanotto, käytön opastus, kulutuksen seuranta	Korjausten jälkeinen E-lukulaskelma ja uusi energiatodistus	Maksatushakemus

Lupa-asiat selkokielellä: rakentamislain mukaan maalämmön energiakaivo tarvitsee aina rakentamisluvan, samoin korjaus, jossa ulkovaippaan (ulkoseinät, katto, alapohja, ikkunat ja ovet) tai teknisiin järjestelmiin tehtävä muutos voi vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennusvalvonta voi lisäksi hankkeen laadun ja laajuuden perusteella vaatia lupahakemukseen energiaselvityksen. Kysykää siis lupatarve oman kunnan rakennusvalvonnasta jo suunnitteluvaiheessa. Ajantasainen laki on Finlexissä.

Kuinka kauan tämä kestää? Helsingin kaupungin mukaan suurempaan energiaremonttiin voi mennä parikin vuotta, ja kaupungin esimerkkikohteissa matka ideasta valmiiseen kesti noin 1–4 vuotta. Kiinteistöliitto Pirkanmaan hankesuunnitteluoppaan mukaan laajemman hankkeen hankesuunnittelu kestää tyypillisesti noin 4–6 kuukautta (käytäntö, ei vaatimus), ja Motivan mukaan lämpöpumppuhankkeessa tarjouspyynnöistä käyttöönottoon voi kulua jopa useita kuukausia.

Kuka päättää – hallitus vai yhtiökokous, ja millä enemmistöllä?

Asunto-osakeyhtiölaki selkokielellä: hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja kiinteistön pidosta, mutta laajakantoiset ja vastikkeeseen olennaisesti vaikuttavat asiat kuuluvat yhtiökokoukselle. Kunnossapidosta päätetään tavallisella enemmistöllä, ja niin myös kaikkien vastikkeilla maksettavasta uudistuksesta, kuten energiaremontista, kun laissa luetellut edellytykset täyttyvät. Kahden kolmasosan määräenemmistö tarvitaan vasta esimerkiksi yhtiöjärjestystä muutettaessa. Uusimmat muutokset tulivat voimaan 1.10.2026, ja ajantasainen laki on Finlexissä.

Päätös	Kuka päättää	Millä enemmistöllä
Pienet toimet hyväksytyn talousarvion puitteissa	Hallitus	Hallituksen päätös
Laaja tai asumiseen tai asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttava kunnossapito	Yhtiökokous	Yli puolet annetuista äänistä
Kaikkien vastikkeilla maksettava energiatehokkuusuudistus	Yhtiökokous	Yli puolet annetuista äänistä, kun maksurasitus ei muodostu kohtuuttoman ankaraksi ja jokin laissa luetelluista perusteista täyttyy – esimerkiksi talo saatetaan ajanmukaiselle tasolle tai talon käytön ympäristökestävyyttä, esimerkiksi energiatehokkuutta, parannetaan merkittävästi uusrakentamista vastaavasti
Ajankohdan tavanomaisen tason ylittävä uudistus	Yhtiökokous	Yli puolet annetuista äänistä, mutta merkittävät kulut maksavat vain siihen suostuneet osakkaat
Yhtiöjärjestyksen muutos, esimerkiksi uusi vastikeperuste	Yhtiökokous	Vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista sekä suostumus jokaiselta, jonka maksuvelvollisuus kasvaa (poikkeus: siirtyminen mitattuun vedenkulutukseen perustuvaan maksuun päätetään tavallisella enemmistöllä ilman suostumuksia)

Lain esitöiden mukaan kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti, ja ratkaisevaa voi olla lähinnä se, paljonko kuukausivastike nousee, joten maksuajalla on väliä. Myös ajanmukaisuus ja ympäristökestävyyden parannus arvioidaan tapauskohtaisesti, joten teettäkää päätösehdotuksesta juridinen tarkistus. Maalämpö, joka korvaa tai täydentää yhtiön kauko- tai keskuslämmitystä, on esitöiden mukaan lähtökohtaisesti osakkaiden yhdenvertaisuuden mukainen, jos toteutus on tavanomainen. Huoneistokohtaisen sähkölämmityksen korvaaminen vastikkeella rahoitettavalla keskuslämmityksellä voi sen sijaan vaatia käytännössä kaikkien osakkaiden suostumuksen (ks. sähkölämmitteisen talon energiaremontti). Päätösehdotusten on oltava osakkaiden nähtävillä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Jos yhtiössä on vähintään viisi eri omistajien huoneistoa, myös asukkailla on puheoikeus yhtiökokouksessa, kun korjaus vaikuttaa olennaisesti heidän huoneistonsa tai yhteisten tilojen käyttöön. Päätöksen moiteaika on kolme kuukautta.

Mitä energiaremontti maksaa ja mitä se säästää – esimerkkejä taloyhtiöistä

Yleistä hinnastoa ei ole, koska jokainen talo on erilainen. Kokosimme siksi toteutuneita esimerkkejä Helsingin kaupungin energiaremonttisivuilta ja Motivan perussäätöesimerkeistä:

Kohde	Talo valmistunut	Toimenpide	Investointi	Säästö	Takaisinmaksu	Remontti
As Oy Sulkapolku 6, Helsinki, 144 as.	1973	Poistoilmalämpöpumppu	ei kerrottu	n. 30 000 €/v	lähes 6 v (laskettu 7 v)	2018
Katajaharjuntie 15, Helsinki, 24 as.	1969	Poistoilmalämpöpumppu, maalämpö ja aurinkosähkö kaukolämmön tilalle	ei kerrottu	lämmityskulut −65 % (lähtö n. 30 000 €/v)	15 v (alustava laskelma)	2021
As Oy Sirkkalanmäki 52, Helsinki, rivitalo, 44 as.	–	Maakaasusta ilma-vesilämpöpumppuihin	ei kerrottu	35 000 € ensimmäisenä vuonna	n. 5 v	alkoi 2022
As Oy Vihreä Kulta, Helsinki	1966	Maalämpö linjasaneerauksen yhteydessä	240 000 €	19 000 €/v	10 v (yhtiön laskelma)	2022
As Oy Pajamäentie 2, Helsinki, 30 as.	1959	Lämmitysverkon perussäätö ja laitteita	28 000 € (säätötyö 12 000 €)	16 MWh/v eli 5 %	ei kerrottu	2013
As Oy Saarenvainionkatu 17, Tampere, 33 as.	1971	Lämmitysverkon perussäätö	10 081 €	n. 39 MWh/v eli yli 10 %	ei kerrottu	2010

Luvut ovat pääosin hallitusten puheenjohtajien ilmoittamia ja oman aikansa hinnoilla, eivätkä ne ole tyypillisiä tai taattuja tuloksia. Osa kohteista sai aikanaan ARAn energia-avustusta, jonka ehdot eivät kuvaa vuosien 2026–2027 avustusta: esimerkiksi kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen ei uudessa avustuksessa ole avustettava lämmitystapamuutos.

Näin luette takaisinmaksuaikaa:

Erottakaa kunnossapito energiainvestoinnista. Vuosaaren Lokkisaarentiellä koko remontin takaisinmaksuaika arvioitiin noin 15 vuodeksi, mutta kun normaaliin kunnossapitoon kuuluneet toimet, kuten IV-koneiden uusiminen, riisuttiin pois, takaisinmaksuksi arvioitiin taloittain 7–11 vuotta.
Laskekaa useammalla energian hinnalla. Maalämpö yleensä poistaa kaukolämpölaskun mutta kasvattaa sähkölaskua, joten kannattavuus riippuu molempien hinnoista.
Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee talvella rinnalleen toisen lämmönlähteen, esimerkiksi kaukolämmön. Lisää tekniikasta on artikkelissa vesi-ilmalämpöpumppu. Myös maalämmön ja kaukolämmön hybridi voi olla järkevä, jos tontille ei mahdu niin montaa lämpökaivoa, että kaukolämmöstä voisi luopua kokonaan.
Tarkistakaa kaukolämpösopimuksen irtisanomisaika. Vihreässä Kullassa se oli viisi kuukautta.

Yleistä lukua tyyliin “maalämpö säästää X prosenttia” emme anna, sillä säästö riippuu aina talosta ja energian hinnoista.

Miten Varken avustus sopii hankkeeseen?

Avustuksen ehdot, euromäärät ja E-lukuvaatimukset kokosimme omaan artikkeliinsa. Tässä kerromme, mitä avustus muuttaa hallituksen työssä.

Järjestys on lukittu. Ensin lainvoimainen päätös hankkeesta ja rahoituksesta, sitten E-lukulaskelmat, sitten hakemus liitteineen ja vasta sitten työt. Vuoden 2026 hakemuksissa on siirtymäjousto: jo aloitettujen töiden kustannukset voidaan ottaa huomioon, jos tarjoukset on hyväksytty tai urakkasopimus allekirjoitettu ja työt aloitettu aikaisintaan 1.6.2026 ja hakemus liitteineen on Varkella viimeistään 31.12.2026 – ehdoin, joten tarkistakaa oma tilanteenne Varkelta. 1.1.2027 alkaen töitä ei saa aloittaa ennen hakemusta.
Kysykää lainvoimaisuudesta. Yhtiökokouksen päätöksen moiteaika on kolme kuukautta. Hakuohje ei kerro, riittääkö hakemukseen pöytäkirjattu päätös vai pitääkö moiteajan ensin kulua. Kysykää tätä Varkelta ja varatkaa aikatauluun väljyyttä.
Liitteet ensin. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, mutta käsittely alkaa vasta, kun kaikki liitteet on toimitettu. Kaupparekisteriote, yhtiöjärjestys, pöytäkirja, E-lukulaskelmat ja toimenpiteittäin eritelty kustannusarvio kannattaa koota valmiiksi.
Lähtötaso on rakentamisajankohdan E-luku, ei nykytila. Tästä seuraa oman päättelymme mukaan, että jo aiemmin tehdyt parannukset voivat auttaa tavoitteeseen pääsemisessä – varmistakaa tämä Varkelta.
Avustus maksetaan jälkikäteen, yhdessä erässä hankkeen valmistuttua, joten urakka on rahoitettava ensin itse. Avustus voidaan maksaa myöntämisvuonna ja kahtena sitä seuraavana kalenterivuonna, ja maksatushakemuksen on oltava Varkella viimeistään viimeisen maksuvuoden 31.10. Oma esimerkkilaskelmamme: vuonna 2026 tehdyssä avustuspäätöksessä määräpäivä on 31.10.2028.
Kaukolämpötalo ja lämpöpumput. Lämmitystavan muutos on avustettava vain, kun luovutaan öljy- tai kaasulämmityksestä. Kaukolämpötalossa lämpöpumppu päälämmityksenä ei siis ole avustettava lämmitystapamuutos. Hakuohjeen taulukossa poistoilmalämpöpumppu (PILP) on ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rivillä. Jos PILP on mitoitettu talon päälämmitykseksi tai jos kyse on hybridistä, kysykää asema Varkelta ennen päätöstä.
Tarjoukset eriteltyinä. Energiatoimien kustannukset on erotettava muista remonttikuluista ja liiketilojen osuus asunnoista, joten pyytäkää tarjoukset toimenpiteittäin.
Valtuutus ajoissa. Jos isännöitsijällä ei ole nimenkirjoitusoikeutta, hän tarvitsee Suomi.fi-valtuuden “Asuinrakennusten korjausavustusten hakeminen”. Sen voi antaa jo nyt.
Suunnittelukin on avustettavaa. Suunnittelu, E-lukulaskelmat ja energiatodistukset kuuluvat avustettaviin kustannuksiin, suunnittelukulut 20.4.2026 alkaen.

Odotukset kannattaa asettaa realistisiksi. Ympäristöministeriön muistion mukaan edellisellä kierroksella vuosina 2020–2023 kerrostaloasunnot saivat avustusta keskimäärin 2 900 euroa ja rivitaloasunnot 3 400 euroa, mikä oli noin 20 % hankkeiden budjetista. Ministeriön arvion mukaan vaatimustasoon pääseminen edellyttää useimmiten useamman toimenpiteen yhdistelmää. Luvut ovat historiallisia, eivät lupaus. Suuruusluokkaa voi arvioida Varke-avustuslaskurillamme – tulos on arvio, ei avustuspäätös. Varken neuvonta palvelee taloyhtiöitä osoitteessa energia-avustukset.varke@gov.fi ja numerossa 029 525 0558 (tarkistakaa puhelinajat Varken sivuilta).

Rahoitus: laina, vastike ja osakkaan kertasuoritus

Iso remontti rahoitetaan yleensä yhtiölainalla, jota osakkaat maksavat vastikkeena. Esimerkiksi Pasilan As Oy Asemapäällikönkatu 2 otti remonttiaan varten vihreän pankkilainan 15 vuoden laina-ajalla. Laissa lainanhoitoon perittävä vastike on pääomavastike; arkikielen “rahoitusvastike” tarkoittaa käytännössä samaa. Mahdollisuus maksaa oma lainaosuus kerralla pois ei ole osakkaan lakisääteinen oikeus, vaan siitä päätetään yhtiökokouksessa tai se perustuu yhtiöjärjestykseen. Maksuaika vaikuttaa myös päätöksentekoon: kohtuuttoman ankaran maksurasituksen arvioinnissa ratkaisevaa voi olla lähinnä kuukausivastikkeen nousu, ja pidempi laina-aika keventää kuukausierää.

Säästö voi kantaa lainan: Töölössä Kivelänkatu 1 b:n taloyhtiö maksoi maalämpöremonttinsa pankkilainan kahdeksassa vuodessa nostamatta vastiketta. Se on esimerkki, ei lupaus. Muistakaa myös välirahoitus, sillä Varken avustus tulee vasta hankkeen valmistuttua.

Missä energiatodistus ja E-lukulaskelmat tulevat mukaan?

Todistus ja laskelmat kulkevat hankkeen mukana alusta loppuun:

Lähtötilanne. Onko yhtiöllä voimassa oleva todistus, ja mitä se kertoo rakennuksen heikoista kohdista? Tarkistakaa se työkalullamme.
Energiatehokkuusselvitys. Selvitetään, millä toimenpiteillä avustuksen E-lukuvaatimus saavutetaan edullisimmin.
Avustushakemuksen liitteet. Laskelmat rakentamisajankohdan ja korjausten jälkeisestä E-luvusta. Lähtötasona voi käyttää olemassa olevaa todistusta vain, jos se on laskettu nykyisen energiatodistusasetuksen (1048/2017) mukaan ja kuvaa rakennuksen alkuperäisiä ratkaisuja. Varke suosittelee laatijaksi pätevöitynyttä energiatodistuksen laatijaa.
Maksatus. Korjausten jälkeinen E-lukulaskelma, jonka laatijan on oltava pätevöitynyt energiatodistusten laatija, sekä uusi energiatodistus.
Rakentamislupa. Korjaushankkeen energiaselvitys, jos rakennusvalvonta sitä edellyttää.

Uusi todistus on myös myyntivaltti, sillä energialuokka on mainittava asuntojen julkisissa myynti- ja vuokrailmoituksissa. Laskettu E-luku ei kuitenkaan ole sama asia kuin toteutunut kulutus: se lasketaan vakioidulla käytöllä, jotta rakennuksia voi verrata keskenään. Miksi laskelma ja laskut eroavat, kerromme artikkelissa miten talon energialuokka lasketaan, ja perusteet löytyvät artikkelista E-luku.

Usein kysyttyä taloyhtiön energiaremontista

Saako osakas kotitalousvähennyksen?

Ei yhtiön vastuulle kuuluvista töistä, vaikka osakas maksaisi ne suoraan tekijälle, eikä töistä, jotka maksetaan yhtiölle vastikkeena tai muuna suorituksena. Omalle vastuulleen kuuluvista töistä, jotka osakas tilaa ja maksaa itse, vähennyksen voi saada – myös silloin, kun taloyhtiö saa remonttiin avustusta. Koska ikkunoiden vastuu muuttui 1.10.2026, tarkistakaa ikkunatöiden tilanne Verohallinnon taulukosta ennen kuin lupaatte osakkaille mitään.

Pakottaako EU taloyhtiöt energiaremonttiin?

Ei nykyisten esitysten mukaan. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet – asuinrakennusten primäärienergian käytön vähentäminen vuoteen 2020 verrattuna vähintään 16 % vuoteen 2030 ja 20–22 % vuoteen 2035 mennessä – koskevat koko maan rakennuskannan keskiarvoa, eivät yksittäistä taloa. Hallituksen esityksen HE 164/2026 mukaan olemassa oleville asuinrakennuksille ei oltaisi asettamassa rakennuskohtaisia velvoitteita, ja esityksessä HE 155/2026 ehdotettu perusparannuspassi olisi vapaaehtoinen. Molemmat ovat vasta esityksiä eduskunnassa. Lisää artikkelissa EPBD ja taloyhtiöt.

Voiko hallitus päättää remontista itse?

Vain pienistä toimista, jotka mahtuvat hyväksyttyyn talousarvioon. Laissa on poikkeus kiiretilanteisiin, joissa odottaminen aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa, mutta suunniteltu energiaremontti ei ole sellainen. Lain esitöiden mukaan yhtiökokous voi kuitenkin valtuuttaa hallituksen päättämään esimerkiksi kunnossapitotoimen ajankohdasta ja toteutuksen yksityiskohdista.

Näin pääsette alkuun

Viisi asiaa seuraavaan hallituksen kokoukseen:

Ottakaa esiin PTS ja nykyinen energiatodistus – tarkistakaa todistus työkalullamme.
Kootkaa energian ja veden kulutus kolmelta viime vuodelta.
Varatkaa maksuton neuvonta tai pyytäkää tarjous energiakartoituksesta.
Valmistelkaa seuraavalle yhtiökokoukselle ehdotus valtuutuksesta tarkempaan selvitykseen.
Antakaa isännöitsijälle Suomi.fi-valtuus avustuksen hakemiseen.

Kun suunta on selvä, autamme laskelmissa. Pyytäkää tarjous energiatehokkuusselvityksestä, Varken edellyttämistä E-lukulaskelmista (lähtötaso ja tavoite) ja korjausten jälkeisestä energiatodistuksesta – suunnittelu ja E-lukulaskelmat ovat itsekin avustettavia kustannuksia. Tutustukaa myös palveluihimme ja energiatodistuspalveluumme, ja arvioikaa avustuksen suuruusluokka Varke-avustuslaskurilla – tulos on arvio, ei avustuspäätös.

Lähteet: